Roy saapui Suomeen ja meille viime tiistaina.Olin vähän taas jännityksellä kun en tuota ruottikieltäen niin hyvin hallitse mutta hyvinhän me pärjättiin.

Olen mielestäni kehittynyt huomattavasti asiassa kun eka vuonna kun Roy kävi perheensä kanssa(ovat käyneet täällä joka kesä ja joskus vielätalvellakin)en puhunut sanaakaan.

Olimme Royn kanssa la hirvimetsällällä.

Balderin kanssa etsittiin pupuakin ja löydettiin ,mutta kovin pitkään ajoon koira ei pystynyt.Mutta hyvä suoritus minusta koiralta joka koskaan ei saa olla irti susivaaran vuoksi.

Lunta oli sen verran etä sekin vaikeutti ajoa ,samaan syssyyn koira luikahti autiotalon alle jonne en koskaan päästä omia koiria (siellä rikottuja lasipulloja ja siruja valtavasti)Alle ketun jäljet ja vaiheitten jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa.

Kuvassa Balder käpyttelee tiellä kuin kotonaan...