Näin unta viime yönä karvatassujen maasta.
Siellä suuressa metsässä lähellä vihreää niittyä asteli isoisä Olli ja toinen melkein saman kokoinen mäyräkoira seurasi sitä.
Ne tähyilivät kauas taivaan rantaan ,josko sieltä pupu löytyisi.
Kummankin jalat nousivat kepeästi,ne nyökkäilivät toisilleen juostessaan kuin vanhat tutut.
Olli edellä ,vähäisempi perässä..kuin katsoen mallia jo paljon nähneestä ja kokeneesta isoisästä.
Siellä vihreän niityn reunassa oli tuttu aukko josta he seurasivat ihmisten touhuja,nytkin ihmetellen miksi heidän rakkaat ihmisensä kulkivat siellä allapäin,silmät kyynelissä.
Ihmiset eivät tienneet kuinka ihanassa paikassa he olivat,saivat juosta ,leikkiä myös muiden koiraystävien kanssa..ja heitä oli siellä paljon.
Isoisä mietti jo elettyä aikaansa ,paljon oli ollut siinä tapahtumia,metsästystä,muita koiria ja morsiamia ,melkein jokaiselle tassulle monta.Nuori kaveri oli vielä kokematon monessa mutta sama palo sillä oli silmissä kuin isoisällään,yhdessä he juoksisivat vapaana siellä vihreällä niityllä,villinä ja vailla huolenhäivää.
Olivathan he nyt karvatassujen maassa.